

J: Kuin tahansa epäluovaa ja tylsää se onki ni mun on pakko jatkaa Oonan kaa samal teemal! Mul on ollu viimeaikoin tosi ihanat fiilikset, ku sai vihdoinki kaiken stressin purettuu ja kaiken tärkeen tält keväält ohi. Koeviikko meni kyl tosi huonost, mut mun mielest se on ymmärrettävää, koska viimeajat on ollu tosi rankkoi ku on pitäny treenanata niin paljo tutkintoo ja sm-kisoi varten ja kaikki vapaa-aika menny harkois tai itseksee treenaten. Mut onneks se kaikki on nyt ohi ja voin keskittyy elämäst nauttimisee!
On ihanaa ku on kesäset säät, koska se kohottaa fiiliksii ja sit mopoilukelit antaa niin paljo vapautta liikkumisee! Ilman mopoi noi Oonan viimisimmän postauksen kuvatki ois takuuvarmast jääny ottamatta! Ja siin samal oltas yhtä ihanaa muistoo köyhempii! Oltiin siis tiistai-iltana Oonan ja Miran kans lähös harkoista kotiin ja Oona ehdotti et pysähyttäis matkal vähä kuvailemaa. Meil oli tosi hauskaa ja saatii paljo hyvii kuvii (joita oisin iteki liittäny tähä postauksee, mut Oona pihtailee niit itellää, joten miäki oon nähny vaa noi mitä tos Oonan postaukses oli). Tollaset spontaanit pienet hetket rakkaitten ihmisten kaa saa mut aina muistamaa, et kuin ihanaa elämä voi oikeesti olla! Toivottavast tää alkava kesä tuo tullessaa paljo samanlaisii ihanii hetkii :)
Monet pitää mua hulluna, koska oon niin kiinnostunu Nikki Sixxist ja pitää sitäki vaa yhten täyten sekopäänä. Mut oikeesti Nikki ei oo vaan se kasikytluvun huumehörhö ja törppöilijä. Ihailen Nikkii sen taiteellisen lahjakkuuden lisäks siks, et se on ihminen, joka on OIKEESTI löytäny maailman kauneuden ja osaa nauttii elämästään täysillä! Sil oli tosi vaikee lapsuus ja nuoruus ja sit ku kaikki alko mennä hyvin se vajos heroiinin mukan takasin pohjalle ja viel paljo syvemmälle mis se oli aiemmin ollukkaa. Ku se sit vihdoin pääs eroon siit huumehelvetist ja sai elämänsä kuntoon, se ei kliseisest löytäny Jumalaa vaan se löys elämän ihanuuden. Nikkin päiväkirjoihin perustuva Heroiinipäiväkirja kertoo siit helvetist minkä se koki ja sen lukeminen sai mut havahtumaa tosissaa ja tajuumaa, et vaik elämä ei aina oo ihan helppoo ni silti mul on asiat tosi hyvin. Ja just täl hetkel luen Nikkin uutta kirjaa This Is Gonna Hurtia, mikä koostuu puoliks valokuvist ja puoliks se on kirja Nikkin elämäst ja ajauksist. Ne valokuvat kertoo pääosin elämäst ja erilaisest kauneudest ja Nikki myös kertoo siitä, et mitkä asiat sen mielest on kauniita. TIGHn valokuvatki on jo itsessää tosi tunteita ja ajatuksii herättävii ja niin on myös tekstiki. Kaikest siit huomaa, kuinka Nikki on onnellinen siit et se on edellee tänäpäivänä elos ja sil on neljä ihanaa lasta ja elämä kohillaa.
"I'm six or seven years old, walking down a street in L.A. with my mother. We pass by an amputee. I gaze at her, transfixed. "Don't stare" my mother says. "Why not?" I say. "She is beautiful"." -Nikki Sixx (This Is Gonna Hurtissa)
"When you've lost it all you'll finally realize that life is beautiful" - Nikki Sixx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti